Sopiiko psykoanalyyttinen terapia tietylle ihmiselle vai ei, ratkeaa yleensä ainakin alustavasti muutaman haastattelu- ja tutustumiskäynnin aikana. Psykoterapeutin velvollisuus on ottaa tässä asiassa mahdollisimman selvä kanta. Hänellä on myös velvollisuus informoida yleisluontoisesti miten psykoanalyyttinen terapia menetelmänä toimii ja miksi se juuri tämän ihmisen kohdalla voisi toimia.

Psykoanalyyttinen psykoterapia soveltuu parhaimmin henkilölle, joka -vaikka olisikin fyysisiäkin oireita kuten esimerkiksi väsymystä, unettomuutta, iho-oireita tai ruoansulatushäiriöitä - yhdistelee mielessään näitä oireita myös psyykkisiin ja ihmissuhdeongelmiin. Hoitoon hakeutuvan mielen tila voi olla hyvinkin hajanainen tai ahdistunut, hänellä voi olla käytössään psyyken lääkkeitä tai monenlaisia elämän kriisejä meneillään. Nämä eivät estä psykoanalyyttiseen terapiaan pääsyä joskin terapia on tietenkin "räätälöitävä" vastaamaan potilaan mahdollisuuksia. Psykoanalyyttinen hoito voi hyödyttää siis monissa vakavissakin mielenterveyden ongelmissa kuten psykooseissa ja vakavissa mielialan häiriöissä. Tällöin on kuitenkin yleensä varmistettava yhteistyö lääkehoidosta vastaavien tahojen kanssa. Nykyään yhä useammin psykoanalyytikot ja psykoanalyyttiset terapeutit saavat vastaanotoilleen lyhyissä hoidoissa epäonnistuneita ja hyvin vaikeasti mieleltään haavoittuneita potilaita.

Tavallisesti psykoanalyyttisesta terapiasta parhaimmin hyötyvät siis henkilöt, jotka mieltävät ongelmansa kuuluviksi omaan sisäiseen maailmaansa. Tällainen ihminen haluaa tutustua itseensä ja sisäiseen maailmaansa toisen - terapeutin - kanssa. Jo haastattelussa kumpikin osapuoli voi huomata tietynlaista avautumista. Asiayhteydet alkavat saada uusia merkityksiä. Voidaan ehkä huomata, miten avun hakija on joutunut pitämään sisällään ajatuksia ja kokemuksia, joita ei ole ollut tilaisuus kuunnella ja jäsennellä.

Psykoanalyyttinen terapia sopii hyvin myös potilaalle, joka on herkkä tunnistamaan mielikuviaan ja kokemuksiaan terapeutin kanssa. Hän voi tulla uteliaaksi: Mitähän tästä suhteesta ja omasta mielestä vielä löytyykään? Entä jos oireet ja vaikeudet tuntuvat niin suurilta, että hitaasti etenevä ja keskustelun varassa oleva hoito pelottaa tai uhkaa turhautumisella? Tämä on itse asiassa melkein aina tilanne. Psykoanalyyttinen terapia ei ole "ruusutarhojen lupaamista". Odotuksista ja tavoitteista on syytä keskustella. Jos potilas hyväksyy menetelmään kuuluvan kuuntelun ja vapaan mielikuvatyöskentelyn idean sekä sen, että häntä ei millään tavoin pakoteta tässä asetelmassa, hän on hyvin sopiva psykoanalyyttiseen työhön.

Kerrataan vielä. Sinun on hyvä valita psykoanalyyttinen psykoterapia jos:

• sinulla on oireita, joiden lähtökohdat näet omassa itsessäsi, omassa mielessäsi

• näet, että mielessäsi on monenlaisia ristiriitoja. Esimerkiksi vaativa puoli ja toisaalta se puoli, joka haluaisi enemmän nauttia vapaudesta

• useilla ihmisillä on monenlaisia ristiriitoja. Joka tapauksessa voi olla kokemus, että ei voi riittävästi kontrolloida sisäistä maailmaansa; se pyrkii yllättämään ja tekee olon epävakaaksi

• sinulla on herkkyyttä tunnistaa tunteitasi

• pystyt puhumaan aroistakin asioista ja jos tulee vaikeuksia puhua, pystyt rehellisesti kuvaamaan sitäkin tilannetta. Psykoanalyyttinen terapia tapahtuu puhumalla ja vuorovaikutusta havainnoimalla.